Antero Krekola

VAALIVUOSI 2019

Uusi kalenteri- ja toimintavuosi on jälleen käynnistynyt. Alamme hiljalleen tottua uusiin tilaratkaisuihin ja viikon aikataulurutiineihin. Monitoimitalo eli ”Monari” on osoittautunut toimivaksi tilaksi myös meidän tarpeisiimme. Jatkamme toimintaamme näissä puitteissa pääosin entisin voimin.
Syyskokouksen henkilövalinnat ja yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme.

Vuosi 2019 on myös eduskuntavaalivuosi. Se merkitsee paljon keskusteluja, ehdotuksia ja lupauksia myös ikäihmisten elinolosuhteisiin liittyen. Onhan meitä eläkeläisiä karkeasti neljännes väestöstä. Nyt on siis muutama kuukausi aikaa vaikuttaa. Hyviä kysymyksiä erilaisiin vaali-, tori- ym. tapahtumiin ja tapaamisiin löytyy omasta takaa, kun tutustuu YHKE:ssä eli yhteiskuntakerhossamme käsiteltyyn, Pekka Kallioniemen valmistelemaan eläkeläisten elinoloja käsittelevään vaatimuspakettiin. Sieltä löytyy hyviä vaatimuksia ja kysymyksiä, joihin suhtautumisia kannattaa ehdokkailta tivata. Tämäkin esitys löytyy kotisivuiltamme ja tarvittaessa myös kopioituna.

Vaaleja tulee ja menee. Oma toimintamme on kuitenkin pysyvää ja arjessa kaiken keskiössä. Sitä rikastuttivat viime vuoden puolella kaksi uutta kerhoa: ilmaisukerho ”Ilmis” ja Senioritanssikerho. Molemmat kerhot ovat lähteneet mukavasti liikkeelle ja esiintymisiäkin on jo ollut. Uusiakin kerhoja perustetaan, jos tarvetta ilmenee ja vetäjiä löytyy.

Mitä yhdistykseltämme ja sen toiminnalta sitten odotetaan? Tätä aiomme ryhtyä selvittämään aiempaa selkeämmin ja järjestelmällisemmin. Tulemme lähiaikoina kutsumaan kaikki muutaman kuukauden sisällä yhdistykseemme liittyneet uudet jäsenet pienimuotoiseen tutustumistilaisuuteen, jossa oman toimintamme esittelyn ohella kartoitamme uusien jäsenten toiveita ja odotuksia toimintamme suhteen. Näin toivomme saavamme myös hiljaisempien äänet ja mietteet kuuluviin ja samalla tietenkin tutustumme toisiimme.

Kaikkea hyvää elämälle ja rikasta toimintavuotta toivottaen
Antero Krekola puheenjohtaja


*****
ELÄKEASIAA

Yhdistyksemme keskeisenä tavoitteena on pyrkiä turvaamaan eläkeläisille ja ikäihmisille hyvinvoinnin aineelliset, henkiset ja sosiaaliset edellytykset sekä mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Keskeinen edellytys on riittävä toimeentulo.

Olimme muutama vuosi sitten mukana kansalaisaloitteessa, jonka tavoitteena oli työeläkkeiden taitetun indeksin palauttaminen ansiotuloindeksiksi. Vuoteen 1977 asti työeläkkeet perustuivat 100 %:sti ansiotuloindeksiin. Vuodesta 1977 vuoteen 1996 taitettu indeksi oli 50 % ansiotuloindeksiä ja 50 % elinkustannusindeksiä. Vuodesta 1966 lähtien taitettu indeksi on ollut 20 % ansiotuloindeksiä ja 80 % elinkustannusindeksiä. Käytännössä ansiotuloindeksistä luopuminen on merkinnyt eläkkeiden jatkuvaa pienenemistä suhteessa ansiotuloihin ja näin myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymistä työssä käyvän väestön ja eläkeläisten välillä.

Eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta v. 2017 ja hylkäsi sen yksimielisesti. Keskeisenä perusteena oli se, että aloitteen mukainen korjaus olisi hyödyttänyt eniten suurituloisia eläkkeen saajia. Myös uudistuksen taloudellisista vaikutuksista oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä.

Nyt on vaalien lähestyessä kuitenkin laadittu uusi kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamiseksi. Aloitteen käynnistäjänä on Suomen Senioriliike ja sen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen, joka oli myös edellisen kansalaisaloitteen puuhamiehiä. Uudessa kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että työeläkkeisiin palautetaan puoliväli-indeksi kymmeneksi vuodeksi. Saatujen kokemusten valossa uudistuksen vaikutukset, hyödyt ja haitat sitten arvioidaan. Jos kansalaisaloite hyväksytään eduskunnassa, se merkitsisi paluuta kauteen 1977-1996, joka on koettu oikeudenmukaisempana ja vähemmän eriarvoistavana kuin nykytilanne.

Myös yhdistyksemme piirissä, erityisesti yhteiskunnallisessa kerhossa on aihetta käsitelty. Yhdistyksemme jäsen Pekka Kallioniemi on perehtynyt asiaan ansiokkaasti ja hahmotellut meille omaa esitystä taitetusta indeksistä. Käsittelemme aihetta lähiaikoina laajemmin.

Kansalaisaloitteen puuhamiehenä jälleen toimiva Kimmo Kiljunen on lupautunut tulemaan maanantaikerhoomme 14.1.2019 avaamaan aloitteen sisältöä ja tavoitteita. Hän vieraili torstaikerhossamme myös edellisen kansalaisaloitteen nimien keräämisen yhteydessä.

Kaikki esitykset ja toimenpiteet nykyisen eläketilanteen parantamiseksi ovat tervetulleita. Vaalien lähestyessä on syytä nostaa eläkeläisten toimeentuloasiat mahdollisimman laajasti esille. Kansalaisvaikuttamisen voimme aloittaa vaikka heti allekirjoittamalla netistä löytyvän kansalaisaloitteen.

Tästä klikkaamalla pääset kannattamaan aloitetta!

Matinkylässä 12.11.2018
Antero Krekola


*****

SYYSKAUDEN TOIMINNAT KÄYNNISTYMÄSSÄ

Olemme jälleen käynnistämässä syyskauttamme. Suuri osa jäsenistöstämme on edelleen sähköisen viestinnän ulkopuolella. Haluamme palvella tätä osaa jäsenistöstämme kaksi kertaa vuodessa ilmestyvällä perinteisellä jäsenkirjeellä. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön nykykännykköjen mahdollistamat tekstiviestit.

Toivottavasti syksyn monipuolisesta kerhotoiminnasta löytyy kaikille mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä ja yhdessäoloa. Uutena kerhona on tämän vuoden aikana käynnistynyt Ilmaisukerho, joka on heti rohkeasti esiintymässä kaikille espoolaisille eläkeläisille tarkoitetussa Sykettä Syksyyn -tapahtumassa 14.10. Espoon Kulttuurikeskuksessa. Uusia kerhojakin voimme tarpeen vaatiessa perustaa jos harrastajia löytyy.

Olemme toki olleet aktiivisia kuuman kesänkin aikana. Hanikan kesäpaikassa on kokoonnuttu joka toinen tiistai, petannkkia ja mölkkyä on pelattu ja sauvakävelty. Elmuskassa on laulu kaikunut koko kesän.

Kaikille meille yhteinen tapaamisfoorumi, jokaviikkoinen torstaikerho on tilaratkaisujen myötä muuttumassa maanantaikerhoksi. Tulemme syksystä alkaen kokoontumaan Matinkylän Monitoimitalolla maanantaisin klo 12.00 alkaen.

Siellä on hyvä mahdollisuus ideoida uusia toimintamuotoja. Erityisesti uudet jäsenet ovat sinne sydämellisesti tervetulleita. Kerhojen toiminnasta ja yhdyshenkilöistä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa kotisivuiltamme.

Yksi keskeinen toimintamuotomme on edelleen ikäihmisten elämisen ehtoihin vaikuttaminen niin kunta- kuin valtiotasollakin. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus (SOTE) on varsin sekavassa vaiheessa. Suuria muutoksia on joka tapauksessa odotettavissa ja on tärkeää, että seuraamme valppaasti ja tarvittaessa reagoimme siihen, mitä elinehtojemme suhteen suunnitellaan.

30.8.2018 Antero Krekola

*****

PUHEENJOHTAJAMME KESÄTERVEISET

Kuiva ja kuuma kesä on alkuvaiheissaan. Muutamia havaintoja ja huomioita kevätkaudestamme ja toiminnastamme.

Yleisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella olemme jälleen esittäneet Espoon kaupungille perinteisiä ja toistaiseksi toteutumattomia aloitteita mm. eläkeläisalennuksista julkisen liikenteen maksuihin, rollaattorilla liikkuvien rinnastamisesta lastenvaunujen kanssa liikkuviin, Elä ja Asu -seniorikeskuksen rakentamisen kiirehtimistä, Rantaraitin jatkamisesta jne.

Suur-Matinkylän terveysasematilanne on kesän aikana muotoutumassa uusiksi. Matinkylän ja Olarin terveysasemat ovat siirtymässä kaupungin omana toimintana Ison Omenan Palvelutorille pidennettyine vastaanottoaikoineen. Mehiläisen ostopalveluterveysasema siirtyy uusiin tiloihin ja alkaa hoitaa Suurpellon ja Henttaan asukkaita. Vanhasta (!) terveysasemasta on tehty jo purkupäätös ja vastaanottotoiminta on suunnitelmien mukaan loppumassa siellä vuoden lopussa.

Emme kannata suhteellisen hyväkuntoisen ja nuoren upean rakennuksen purkamista ja olemmekin esittäneet, että Matinkylän terveysasema säilytettäisiin, peruskorjattaisiin ja sitä ryhdyttäisiin kehittämään geriatriseen perusosaamiseen perustuvana ikäihmisten terveysasemana.

Toisena uutena aloitteena olemme myös esittäneet, että selvitettäisiin yhteistyömahdollisuuksia oppilaitosten kanssa ikäihmisten digiosaamisen lisäämiseksi. Eri ikäpolvien kohtaamiset tuottaisivat myös hyödyllisiä, ikäpolvien keskinäistä ymmärrystä lisääviä vaikutuksia.

Toinen tärkeä ja suurta osaa jäsenistöämme koskeva osa-alue toiminnassamme on kerhotoiminta. Vanha ostari on ensi talven aikana menossa purkuun ja olemmekin jo harjoitelleet viihtymistä uusissa Monitoimitalon eli Monarin tiloissa. Vuorojärjestelmän takia suurin kerhomme torstaikerho muuttuu syksystä alkaen maanantaikerhoksi. Myös muut ostarissa toimineet kerhot siirtyvät syksyn aikana uusiin tiloihin.

Hienoa on myös se, että syksyllä aloittaa toimintansa aivan uusi kerho: Ilmaisukerho. Kerho toimii samoilla matalan kynnyksen periaatteella kuten musiikkikerho Elmuskakin. Osaamista tärkeämpää on innostus ja kiinnostus harrastusalueeseen.

Kesälläkin toiminta pyörii. Elmuskassa lauletaan karaokea joka perjantai, Hanikassa paistetaan makkaroita ja harrastetaan tervettä ulkona oloa, Sepettorpan puistossa pelataan mölkkyä ja petankkia. Seuraa kotisivujamme Hopeahapsia. Sieltä näet tarkemmat tiedot.

Tutkimusten mukaan ikäihmisten suurimpia ongelmia ovat taloudellisten huolien ohella yksinäisyyden tunteet ja kokemukset. Toivoisin, että tähänkin ongelmaan voitaisiin yhdistyksessämme jotenkin vaikuttaa jokaisen omilla ehdoilla ja jokaisen yksityisyyttä kunnioittaen. Hyvää kesää! Soitellaan tai sometetaan!

Kesäkuu 2018
Antero Krekola


*****


TOIMINTA JATKUU

Vuosi on jälleen vaihtumassa mutta toiminnat jatkuvat pääosin entiseen malliin. Henkilövaihdokset, toiminnan muutokset ja tulevan kevään yksityiskohtaiset tiedot löytyvät tiedotteistamme ja tietenkin päivitettyinä kotisivuiltamme. Toivottavasti kaikille löytyy mielekästä toimintaa monipuolisesta kerhovalikoimastamme. Uusia kerhojakin voimme tarpeen vaatiessa perustaa.

Ehkä näyttävin muutos on tärkeimmän kerhomme, torstaikerhon kokoontumispaikan vaihtuminen. Vanhan ostarin elinkaari alkaa olla lopuillaan ja sisäilmaongelmat sen verran hankalia, että olemme jo jonkin aikaa harjoitelleet kokoontumista Matinkylän Monitoimitalolla, tuttavallisesti Monarilla. Erityisesti uudet jäsenet ja tietenkin kaikki muutkin ovat sinne sydämellisesti tervetulleita.

Yksi keskeinen toimintamuotomme on ikäihmisten elämisen ehtoihin vaikuttaminen kaikilla tasoilla. Kaikki jäsenemme ovat varmaan tiedotusvälineissä seuranneet niitä kylmiä puhureita, joita vanhuspalvelujen yleisellä tasolla on tapahtumassa. Vain muutama vuosi sitten hyväksyttyä vanhuspalvelulakia on jo useilta osin vesitetty.

Henkilöstömitoituksia on tietoisesti heikennetty niin laitoshoidossa kuin tehostetussa palveluasumisessakin. Hallituksen säästöpäätökset ovat kipeimmin osuneet pienituloisiin olipa kyse vanhuspalveluista tai yleisistä veronkevennyksistä. Näissä asioissa kannattaa pitää ääntä ja vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin päättäjiin. Sote-uudistuksen kohtalo näyttää ainakin tässä vaiheessa entistä sekavammalta.

Kaikista ajankohtaisista puutteistaan ja ongelmista huolimatta kannatta kuitenkin muistaa, että Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa ja muutenkin ihan hyvä maa elää. Jotta se olisi hyvä myös tulevaisuudessa, sen puolesta on pidettävä ääntä. Se on yksi perustehtävistämme.

6.12.2016 Antero Krekola

HYVÄÄ 100-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄÄ SUOMELLE!


*****

SOTE EI SAA PYSÄYTTÄÄ SOSIAALI- JA
TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ

Espoon kaupunki on vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä pysäyttänyt tai hidastanut merkittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden investointihankkeita. Mm. Matinkylän Elä ja Asu seniorikeskus vedettiin investointikohteista pois. Myös pitkään suunniteltu Matinkylän terveysaseman peruskorjaus on pantu jäihin ja odottamaan uutta päätöksentekoa.

Hankkeiden jäädyttämisiä on perusteltu monenlaisin syin. On vedottu rahoitusvaihtoehtojen uudelleen arviointiin, palvelutarpeiden uudelleen priorisointeihin ja myös SOTEa koskevaan uusien hankkeiden käynnistämiseen liittyvään lainsäädäntöön.

Kaupungin päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä on ollut sekavaa ja poukkoilevaa. Kaupunki haluaa tässä tilanteessa panostaa, SOTE uudistukseen viitaten, mahdollisimman vähän näihin palveluihin. Hallinnollisiin, taloudellisiin ja palvelukiinteistöjen tulevaisuuden omistusteknisiin syihin sekä epäselvyyksiin vedoten uusia hankkeita ei käynnistetä ja palvelukiinteistöjen kunnon annetaan rapistua. Kasvavassa kaupungissa tämä merkitsee palvelutason heikkenemistä ja palvelutason laskua.

Espoon strategiaperustaan liittyvä ensimmäinen arvo on asukas- ja asiakaslähtöisyys. Meille eläkeläisille, sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkäyttäjille hallinnolliset rakenteet ja ylätason omistusjärjestelyt ovat toissijaisia ongelmia. Asukaslähtöisyyden ymmärrämme niin että palvelut ovat luotettavasti ja ennustettavasti saatavilla ja niihin pääsee ja että mielipiteitämme kuullaan ja arvostetaan.

Antero Krekola 15.3.2017

*****


RANTARAITILLA ALKAA TAPAHTUA?

Matinkyläläiset ja erityisesti Matinkyläseura ovat vuosia yrittäneet vaikuttaa kaupunkiin, että se ryhtyisi toimenpiteisiin rantaraitin valmiiksi saattamiseksi Matinkylän osalta. Nuottaniemen läntisin osa on vuosia sitten kaavoitettu ja asianmukaisesti hyväksytty rantapuistoalueeksi ja odottaa vain rantaraitin toteuttamista. Jostain syystä kaupunki ei tällä alueella ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin rantaraitin toteuttamiseksi. Esteettömän liikkumisen ja erityisesti maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta tilanne vaikuttaa oudolta. Muualla Matinkylän alueella rantapuistoalueita on hankittu kaupungille joko vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastusmenettelyllä.

Nyt kaupungin johto on kuitenkin antanut ymmärtää, että mtroyhteyden rakentumisen myötä eteläisen Espoon elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta myös rantaraitin loppuun saattaminen on tälläkin alueella tärkeää. Odotamme mielenkiinnolla konkretisoituvatko puheet teoiksi.

Toinen vielä ajankohtaisempi ongelma liittyy kuuluisan ensimmäisen naisarkkitehdin suunnittelemaan upeaan Villa Kolikari ( virallisesti Villa Koli ) huvilakiinteistöön. Kaupunki on aikoinaan kaavoittanut varsinaisen huvilan ja rannanvälisen alueen rantapuistoksi mutta vuokrannut puistoalueen huvilan nykyiselle omistajalle YIT rakennusliikkeelle. Vuokrasopimus on umpeutumassa v.2017 ja kaupunki on käynnistämässä alueen suunnittelua siten, että rantaraitti siirrettäisiin tältäkin kohdalta rantaviivaa myötäilemään.

Erityisesti ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten kannalta hanke on ensiarvoisen tärkeä ja tukee kaupungin yleisiä esteettömyyden edistämistavoitteita. Vaikea portaikko ja mäki ovat pitkään katkaisseet raitilla etenemisen rannan keskeisillä merinäköalapaikoilla.

Upea rantahuvila on siis yksityisessä omistuksessa ja ulkopuolistakin ihailua estävien aitojen takana. Matinkylässä onkin virinnyt keskustelua, olisiko mahdollisuuksia neuvotella nykyisen omistajan kanssa arvokiinteistön saamisesta laajempaan kansalaiskäyttöön. Kaupunki Matinkyläseuran ohella voisi tässä asiassa olla keskeinen toimija. Luovilla ennakkoluulottomilla ideoilla löytyisi varmaan ratkaisuja, jotka olisivat sekä matinkyläläisten ja muiden rantaraitin käyttäjien että kiinteistön nykyisen omistajan yhteisten etujen mukaisia.

Antero Krekola , Matinkyläseura ry:n hallituksen jäsen

18.3.2017

*****


MATINKYLÄN KEHITYSTÄ ON SYYTÄ VAALIA

Suur-Matinkylä ( Matinkylä-Olari ynnä muut lähialueet ) on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Asukkaita tällä hetkellä n. 40 000. Nykyinen kerrostalovaltainen Matinkylä on syntynyt poliittisten ja maankäytöllisten kompromissien tuloksena 60 – 70 luvulla. Alun perin Matinkylän alueesta piti tulla Tapiolan itäinen lähiö. Paljon keskustelua herättäneen aluerakennussopimus järjestelmän myötä Matinkylän kartanon maat siirtyivät tuohon aikaan punapääomaa edustavan rakennusliike Hakan omistukseen. Näin syntyi kartanon pelloille nykyinen kerrostalo Matinkylä, joka ulkoiselta ilmeeltään monien ulkopuolisten toimesta leimattiin harmaaksi DDR –vaikutteiseksi betonilähiöksi.

Alkuaikojen huonosta maineestaan nykyinen Matinkylä on päässyt eroon ja asukkaat viihtyvät alueella. Olarin alue on alusta alkaen ollut paremmassa maineessa erityisesti moni-ilmeisyytensä puolesta. Nykyinen Matinkylän suuralue on sosiaalisesti ja väestörakenteeltaan monimuotoinen, erilaisuutta arvostava kaupunkikeskus jossa ihmiset viihtyvät ja jossa tapahtuu myös sisäistä muuttoliikettä. Metron ja Iso Omenan rakentumisen myötä alue on muuttumassa ja erilliset alueet yhdistymässä uuden keskuksen ympärille.

Alueen kehittäminen ja eteenpäin vieminen on nyt olennaista. Tärkeimpiä näkökulmia on kuusi:

1) Uuden, Iso Omenan ympäristöön kehittyvän palvelu- ja liikekeskuksen rakentuminen ei saa köyhdyttää vanhojen alueiden lähi- ja kaupallisia palveluja. Kaavoituksella sekä muin toimenpitein on varmistettava, että lähikaupat säilyvät alueilla.

2) Terveysasema on pikaisesti korjattava ja matinkyläläisten terveyspalvelut säilytettävä julkisena palvelutuotantona ja lähipalveluna.

3) Elä ja Asu seniorikeskus on palautettava kaupungin investointiohjelmaan ja suunnittelua ja toteuttamista on jatkettava alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

4) Mahdollinen SOTE-ratkaisu ei saa olla perusteena sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentämiselle tai investointikohteiden jäädyttämiselle. Harhaanjohtavan tiedon perusteella terveysasemaa vaihtaneille on annettava mahdollisuus peruuttaa siirtoilmoituksensa jos Matinkylän terveysaseman peruskorjaus viivästyy kohtuuttomasti.

5) Rantaraitin rakentaminen Matinkylän osalta (Villa Kolikari ja läntinen jo kaavoitettu mutta lunastamaton osuus) on hoidettava kuntoon.

6) Varhaiskasvatus- ja koulupalveluissa on varauduttava väestömäärän nopeaan kasvuun.

Matinkylässä 8.3.2017

Antero Krekola

DIGITALISAATIO – UHKA VAI MAHDOLLISUUS IKÄÄNTYNEILLE?

Meille ikäihmisille arkiset toiminnot ja jokapäiväisistä asioista selviytyminen muuttuvat yhä vaativammiksi: pankkiasioiden hoito verkkopankissa, erilaisten näppäimistöjen hallinta, kuten esimerkiksi VR:n lippuautomaatit ja jopa Intercity-junan digi-lukolla varustetun WC:n käyttö. Ennen kaikkea nykyisten puhelimien ja muiden mobiililaitteiden sekä tietokoneiden hallinta yleensäkin ovat esimerkkejä jokapäiväisistä haasteista joihin törmäillään päivittäin.

Suuri osa meistä ikääntyneistä hallitsee yksinkertaisimmat toiminnot, sähköpostin, laskujen maksamisen jne. Hämminkiä aiheuttavat usein tietokoneen häiriöt, joita ei itse hallitse. Kun sitten pyytää neuvoja ongelmatilanteisiin, on vaikea ymmärtää laajaa ja vaikeaa terminologiaa, mitä avun tarjoaja antaa.

Yhdistyksessämme tietotekniikan harrastaminen on kuitenkin melko yleistä. On tajuttu, että myös tietotekniikkaan liittyvät asiat on opittavissa korkeasta iätä huolimatta. On esimerkkejä siitä miten jotkut lähes 90-vuotiaat hoitavat raha-asiansa nettipankissa. Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että kaikki iäkkäät ihmiset hallitsevat digi-maailman.

Tutkimustenkin mukaan erittäin suuri joukko on täysin ulkopuolella kaikista digitalisoiduista palveluista eli tilanne on erittäin epätasaarvoinen. Tarvitaan korvaat palvelut tälle väestönosalle. Nämä palvelut eivät välttämättä aina aiheuta suuria kustannuksia. Pari esimerkkiä. VR:n lippuautomaatin voi konduktööri korvata myymällä junalipun samaan hintaa kuin nettilipun ostajalle. Pankit voivat tinkiä suurista voitoistaan palkkaamalla virkailijoita, jotka tarjoavat palveluja ikäihmisille samaan hintaan kuin nettiä käyttäväville asiakkaille. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin.

Edellä esitettyyn viitaten olemme päättäneet nostaa asian laajempaan keskusteluun ja laatineet keskusjärjestöllemme seuraavan sisältöisen aloitteen:

ALOITE Eläkeläiset ry:lle

Esitämme, että Eläkeläiset ry:n kärkitavoitteisiin tulevissa vaaleissa lisätään seuraavaa: Arjen ympäristö ja selviytymisen kannalta elintärkeät toiminnat digitalisoituvat. Sinänsä välttämättömän ja monilta osin elämän laatua parantava kehitys on johtamassa myös kielteisiin ilmiöihin erityisesti ikääntyneen väestön ja erityisryhmien kannalta. Osaamiseen ja elämän hallintaan liittyvät mahdollisuudet hyödyntää nykyistä kehitystä ovat näiden väestöryhmien kannalta rajalliset. Eriarvoistumisen, käytännön arkielämästä selviytymisen uhkiin on varauduttava ja luotava sellaiset tuki- ja palvelujärjestelmät, joissa kaikkien selviytymis- ja hyvän elämän edellytykset taataan.

Esityksen perustelut: Tilastokeskuksen mukaan 65 – 74 vuotiaista neljäsosa ja 75 vuotta täyttäneistä kaksi kolmasosaa ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Niillekin, jotka välttävästi hallitsevat tietokoneen tai mobililaitteen käytön, pienet häiriöt tai järjestelmämuutokset aiheuttavat usein ylipääsemättömiä vaikeuksia. Kaikille välttämättömien pankki- ja terveyspalvelujen käyttö hankaloituu. Arjesta selviytyminen erityisesti yksinäisille ihmisille on entistä vaikeampaa. Esteettömyysvaatimukset liikkumisessa ja fyysisessä asumisessa ovat viime vuosina huomioitu hyvin. Digitalisaatio on erityisesti ikääntyneelle väestölle nouseva esteettömyyteen liittyvä uhkatekijä mikäli asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

*****


MATINKYLÄN ELÄ JA ASU -SENIORIHANKETTA EI SAA PYSÄYTTÄÄ

Olemme huolestuneina seuranneet Espoon vuoden 2017 talousarvion valmistelua. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä on investointikohteiden joukosta pudotettu jo pitkälle suunniteltu Matinkylän Elä ja Asu –seniorikeskus. Espoon Eläkeläisten Keskusliiton syyskokouksessa vaikutimme siihen, että kokous hyväksyi yksimielisesti seuraavan sisältöisen kannanoton:

”Espoon kaupungin vanhuspalvelujen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää pitkäaikaishoitoa ja palvelutaloasumista seniorikeskusmallin mukaisesti kaikkiin kaupunkikeskuksiin. Nämä Elä ja asu –seniorikeskukset, joista viimeisin on lähiaikoina valmistumassa Leppävaaraan, ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi. Kauklahden ja Leppävaaran keskusten jälkeen seuraaviksi on suunniteltu toteutettavaksi Matinkylän seniorikeskus ja sen jälkeen vastaava palvelu Tapiolaan.

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 22.8.2016, hyväksyessään suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016-2021, päättänyt, että Elä ja asu –keskusten rakentamista jatketaan kaikkiin kaupunkikeskuksiin.

Kaupunginjohtajan esityksessä vuoden 2017 talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi on kuitenkin yllättäen Matinkylän hanke määrärahoineen poistettu investointikohteista ja pudotettu selvityskohteeksi. Tämä siitäkin huolimatta, että hankkeen asemakaavalliset edellytykset ovat kunnossa ja suunnittelu on jo pitkälle edennyt.

Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry, johon kuuluu 15 espoolaista eläkeläisjärjestöä, kiinnitti syyskokouksessaan 16.11. asiaan huomiota ja päätti esittää kaupungin päättäville elimille, että Matinkylän Elä ja asu –seniorikeskus palautettaisiin investointikohteeksi valtuuston aiemmin tekemien päätösten mukaisesti ja hankkeeseen varattaisiin tarvittavat määrärahat vuoden 2016 talousarvion mukaisesti.

Espoossa ikääntyneen väestön osuus suhteessa muihin ikäluokkiin on kasvamassa. Pidämme tärkeänä, että kaupunki johdonmukaisesti kehittää vanhuspalvelujaan riippumatta siitä minkälaisessa hallinnollisessa kokonaisuudessa palveluja tulevaisuudessa tuotetaan”.

Espoossa 16.11.2016

Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry

Leena Tuohiniemi, puheenjohtaja

Antero Krekola, varapuheenjohtaja

*****

IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ JA DIGITALISAATIO

Ikääntyneen väestönosan keskeisimpiä palveluja ovat terveyspalvelut. Tästä syystä olemme eläkeläisyhdistyksenä kiinnostuneita miten palvelut toimivat, kuinka pitkään joudumme jonottamaan ja minkälaista palvelua saamme.

Espoossa toimii 11 julkisen perusterveydenhuollon piiriin kuuluvaa terveysasemaa. Kaksi näistä on ulkoistettu ostopalveluina viime aikoina julkisuutta saaneelle Mehiläinen -konsernille ja sen Oma Lääkärisi terveysasemille.

Yhdistyksemme jäsen asioi syyskuun lopulla vasta avatulla Iso Omenan Oma Lääkärisi terveysasemalla ja pyysi jossakin vaiheessa laboratoriokokeen tuloksia paperisena mukaansa. Pyynnöstä huolimatta hänelle ei näitä annettu vaan viitattiin pankkitunnuksia edellyttäviin nopeasti kehittyneeseen www.kanta.fi järjestelmään.Selvitimme kaupungin terveysviranomaisilta asiaa. Meille kerrottiin, että terveysasemia on ohjeistettu paperin säästöön ja ohjaamaan asiakkaita sähköisten palvelujen käyttöön. Paperisten kopioiden ottamista ei ole kuitenkaan kielletty.

Ihmisten elämän piiri ja arkikäytännöt muuttuvat ja digitalisoituvat entistä hurjempaa vauhtia. Kehitys eriarvoistaa yhteiskuntaa uudella tavalla. Erityisesti ikääntyneellä väestönosalla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tai edellytyksiä hallita uutta teknologiaa samalla tavalla kuin nuoremmilla.

Pidämme tärkeänä, että kaupunki riittävän selkeästi ohjeistaa kaikkia terveysasemia kaikkien asiakkaiden tasa-arvoisesta kohtelusta ja julkisesti kertoo , että myös tetokonetta tai mobiililaitteita omistamattomilla on samanlaiset oikeudet omiin terveystietoihinsa.

Antero Krekola
(Julkaistu Länsiväylä –lehdessä 29.-30.10.2016)


*****

SYYSKAUDEN TOIMINNAT HYVÄSSÄ VAUHDISSA

Syksyn kerhotoiminta on taas käynnistynyt ja hyvässä vauhdissa. Toivottavasti kaikille löytyy mielekästä toimintaa monipuolisesta kerhovalikoimastamme. Uusia kerhojakin voimme tarpeen vaatiessa perustaa.

Kaikille meille yhteinen tapaamisfoorumi on kuitenkin jokaviikkoinen torstaikerho. Siellä on hyvä mahdollisuus ideoida uusia toimintamuotoja. Erityisesti uudet jäsenet ovat sinne sydämellisesti tervetulleita. Kerhojen toiminnasta ja yhdyshenkilöistä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa kotisivuiltamme.

Yksi keskeinen toimintamuotomme on ikäihmisten elämisen ehtoihin vaikuttaminen niin kunta- kuin valtiotasollakin. Kaikki jäsenemme ovat varmaan tiedotusvälineissä seuranneet niitä kylmiä puhureita, joita vanhuspalvelujen yleisellä tasolla on tapahtumassa. Vain muutama vuosi sitten hyväksyttyä vanhuspalvelulakia ollaan monelta osin vesittämässä.

Henkilöstömitoituksia ollaan tietoisesti heikentämässä niin laitoshoidossa kuin tehostetussa palveluasumisessakin. Hallituksen säästöpäätökset osuvat kipeimmin pienituloisiin olipa kyse vanhuspalveluista tai yleisistä veronkevennyksistä. Näissä asioissa kannattaa pitää ääntä ja vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin päättäjiin. Monia kysymyksiä herättävän SOTE-uudistuksen takia nyt on keskustelun ja vaikuttamisen paikka.

Eläkeliittojen etujärjestö EETU ry on teettänyt tuoreen tutkimuksen ”Huomisen kynnyksellä 2016”. Sen mukaan kolme ikääntynyttä neljästä (75%) kokee tulleensa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Käytännössä yhtä monen mielestä (72%) yhteiskuntaamme sisältyy paljon ikään perustuvaa syrjintää.

Onneksi saman tutkimuksen mukaan ikääntynyt väestön osa on varsin tyytyväistä tämän hetkiseen elämäänsä suhteessa muihin väestöryhmiin. Uskon että rikkaalla ja monipuolisella toiminnallamme voimme ainakin tähän asiaan jotenkin vaikuttaa myönteisellä tavalla.

Espoossa 10.10.2016

Antero Krekola

*****


MATINKYLÄLÄISTEN TERVEYSPALVELUT TAPIOLAAN?

Espoon kaupunki on tiedottanut terveyspalvelujen uusista järjestelyistä vuoden 2016 elokuusta alkaen Ison Omenan palvelutorin ja metroliikenteen käynnistymiseen liittyen. Sen mukaan lähinnä olarilaisia ja Länsiväylän pohjoispuolen asukkaita palveleva Oma Lääkärisi - Puolarmetsän terveysasema on siirtymässä Ison Omenan uusiin tiloihin. Samoihin aikoihin eli vuoden 2017 aikana nykyinen Matinkylän terveysasema menee peruskorjaukseen ja sen henkilöstö siirretään Tapiolaan väistötiloihin.

Lähipalveluperiaatteella toiminut, pitkiä hoitosuhteita ylläpitävä ja viime vuosina myös hyvää asiakaspalautetta saanut terveysasema siis siirretään Tapiolaan ja Matinkylän alueelle tulee uusiin tiloihin terveysasema, jonka asiakaskunta koostuu pääosin olarilaisista. Matinkylä-Olarin alueella on muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna keskimääräistä enemmän ikääntynyttä väestöä. Heille terveyspalvelujen lähipalveluluonne ja esteettömyysasiat ovat erityisen tärkeitä. Suur-Matinkylän alueella asuu noin 38 000 asukasta, joista vajaa 20 000 nykyisen Matinkylän eli Länsiväylän eteläpuolisilla alueilla.

Mielestämme on kohtuutonta, että tältä väestönosalta viedään lähipalvelut pois toiseen kaupunkikeskukseen. Esitämmekin, että kaupunki tarkistaisi suunnitelmiaan siten, että nyt Puolarmetsän sairaalan yhteydessä toimiva terveysasema jatkaisi toimintaansa siihen saakka kunnes Matinkylän terveysaseman peruskorjaus on valmis ja sairaalan mahdolliset purkusuunnitelmat toteutettaisiin vasta sen jälkeen. Matinkylän nykyinen terveysaseman toiminta siirrettäisiin Ison Omenan tiloihin talon remontin ajaksi. Näin taattaisiin vakiintuneiden hoitosuhteiden jatkuvuus ja se, että Suur-Matinkylän alueella toimisi keskeytyksettä kaksi lähipalveluperiaatteella toimivaa terveysasemaa.

Käsityksemme mukaan järjestely ei ole kustannuskysymys. Myönteinen järjestelyjen uudelleenarviointi osoittaisi myös espoolaisten päättäjien asukasnäkökulman huomioimista sekä herkkyyttä kansalaismielipiteen kuulemiselle.

Antero Krekola Etelä-Espoon Eläkeläiset ry, puheenjohtaja

(Mielipide on julkaistu Länsiväylä –lehden Areena-palstalla 17.2.2016)

*****

ELÄKELÄISET MAKSUMIEHIKSI

Elämme hämmentäviä aikoja. Keskusta-oikeistolainen uusi hallitus on pannut tuulemaan. Kestävyysvajetta – mitä sillä kulloinkin ymmärretäänkin – ja lamaa yritetään panna aisoihin näyttävin toimenpitein. Pääkohteena ja maksumiehenä näyttää olevan jälleen pienituloisin väestön osa ja erityisesti eläkeläiset. Hyvätuloisia kannustetaan lähinnä hyväntekeväisyyteen. Olemme siirtymässä hyvinvointiyhteiskunnasta hyväntekeväisyysyhteiskuntaan.

Onneksi kaikkein pahimmat eläkkeensaajien asumistukeen liittyvät leikkaukset saatiin ainakin osin estettyä mm. näyttävien mielenilmausten avulla.

Eläkeläisten aseman kurjistamisella alkaa olla jo 20 vuoden perinne. Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön työeläkkeitä koskeva taitettu indeksi. Käytännössä se on merkinnyt sitä että vuosittaisissa indeksitarkistuksissa eläkkeitä on korotettu vain 20 prosentin painoarvolla ansiotason kehityksestä. Pitempään työeläkkeellä olleet ovat havainneet tämän kuilun kasvun suhteessa palkkojen korotuksiin hyvin konkreettisesti. Olemme yhdistyksenä olleet mukana tämän epäkohdan poistamiseksi jo pitkään.

Seuraava suuri puhallus liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumaksuihin joita ollaan korottamassa roimasti. Uusiakin maksuja on kehitetty. Mm. sairaanhoitajan vastaanotolla käynnistä aletaan veloittaa 11,50 euroa käynniltä. Korotukset perustuvat hallituksen asiaa koskevaan asetukseen syksyltä 2015, joka siis antaa kunnille mahdollisuuden korottaa maksujaan, ei tietenkään pakota siihen. Espoossa asiaa käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa tammikuussa ja on selvää, että ainakin virkamiesjohto pitää maksimikorotuksia itsestäänselvyytenä.

Näihin yleisiin yhteiskuntapoliittisiin asioihin me tavalliset eläkeläiset voimme vaikuttaa vaalien ulkopuolisena aikana varsin vähän. Toki teemme ja vaikutamme niin paljon kuin voimme ja osaamme ja ylläpidämme kaikissa yhteyksissä keskustelua konkreettisista epäkohdista ja toiveistamme.

Meille arjen asiat ja ongelmat liittyvät päivittäiseen toimeentuloon ja kaikinpuolisen toimintakyvyn ylläpitoon. Niihin yhdistyksenä yritämme vastata mahdollisimman monipuolisella kerhotoiminnalla ja muilla yhteisöllisyyttä lisäävillä tapaamisilla. Näissä asioissa haluamme kuulla kaikkien jäsentemme toivomuksia. Meitä on lähes kaksisataa jäsentä ja joukossamme löytyy varmaan paljon luovuutta ja ideoita toimintamme kehittämiseksi. Nämä voimavarat haluamme yhteiseen käyttöön.

Viime aikoina olemme tietoisesti halunneet kehittää myös yksilöllistä tukea ja auttamista arjen käytännön ongelmissa. Meillä on joukossamme osaajia, jotka ovat sitoutuneet myös tällaiseen toimintaan.

Kannattaa siis seurata kotisivujamme, lukea tiedotteitamme ja tietenkin tulla mukaan monipuoliseen kerhotoimintaamme. Uusille jäsenille ensimmäinen askel on osallistua viikottaisiin torstaikerhon tapaamisiin Vanhan Ostarin kerhotiloissa.

5.1.2016

Antero Krekola

*****


KAIKEN KESKELLÄKÖ YKSIN ?

Tutkimusten mukaan eläkeläisväestön kaksi suurinta ongelmaa ovat eläkkeiden pienuus ja yksinäisyys. Toimeentulo-ongelmiin voimme vaikuttaa vain yleisellä tasolla, vaikkapa äänestämällä tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka kantavat huolta eläkeläisten toimeentulosta. Yksinäisyydestä nouseviin ongelmiin voimme vaikuttaa omassa lähipiirissämme ja omassa yhdistystoiminnassamme.

Olemme viime aikoina yhdistyksemme johtokunnassa miettineet toimintamallia sellaisiin tilanteisiin, joissa jäsenistömme tai muusta ystäväpiiristä joku ajautuu tilanteeseen, jossa toimintakyky oleellisesti heikkenee eikä esim. kerhotoimintaan ole enää voimia osallistua. Tämä elämän vaihe meillä kaikilla on jossain vaiheessa edessämme. Tällaisissa tilanteissa on vaara, että jäämme yksin, etenkin jos lähiomaisia ei ole tai omaiset asuvat kaukana. Uusi vanhuspalvelulaki korostaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen merkitystä. Kotipalveluja tai muuta julkista huolenpitoa ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla ainakaan kohtuuhintaan kuten viime aikoina julkisuudessakin olleet esimerkkitapaukset surullisella tavalla osoittavat. Toivomme, että yhdistyksemme jäsenet seuraisivat ja tarvittaessa reagoisivat tilanteissa, joissa joku jäsenistämme sairastuu tai joutuu tilanteisiin jossa toimintakyky ja mukana oleminen eri kerhoissamme tai muissa toiminnoissamme heikkenee oleellisesti.

Yhdistyksemme johtokunnassa olemme kartoittaneet osaamisiamme ja mahdollisuuksiamme auttaa tällaisissa tilanteissa. Meiltä löytyy varmaan apua pieniin kuljetuksiin, tietoteknisiin ongelmiin, pieniin kodin arkiongelmiin jne. Ennen kaikkea haluaisimme, ettei kukaan jää eikä ketään jätetä yksin. Tästä yritämme kaikki kantaa yhteistä vastuuta. Johtokunnan jäseniin voi aina ottaa yhteyttä niin pieniin kodin arkiongelmiin kuin myös yksin jäämiseen liittyvissä asioissa. Et ole kaiken keskellä yksin!

20.3.2015 Antero Krekola

*****



YHDISTYKSEMME TOIMINNASTA

Historiallisesti merkittävä juhlavuotemme on päättymässä. Veimme onnistuneesti läpi näyttävän 50-vuotisjuhlan ja saimme aikaan upean 50-vuotishistoriikin. On aika kääntää katseet jälleen tulevaan toimintaan. Aika ajoin kannattaa kaikissa yhteisöissä pysähtyä ja miettiä miksi olemme olemassa, mitä teemme ja miten voisimme toimintaamme kehittää. Näitä asioita ei juuri mietitä, koska pidämme itsestään selvyytenä, että yhdessäolo ja kerhoissa toimiminen ovat perusjuttuja. Näin varmaan onkin. Jäsentemme elämäntilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Elinkaaren ”kolmanteen ikään” ehtineet, äskettäin työelämästä eläkkeelle hyväkuntoisina siirtyneet ovat aktiivisia ja kaipaavat juuri sellaisia sisältöjä ja merkityksiä tarjoavia harrastuksia ja yhdessäoloa jota kerhotoimintamme tarjoaa. Tarpeen mukaan uusienkin kerhojen perustaminen on aina mahdollista. Meillä pätevät ja osaavat kerhojen ja ryhmien vetäjät muodostavat tulevankin johtokunnan rungon ja yhdessä voimme tätä vahvuusaluettamme edelleen kehittää.

Toinen osa-alue liittyy niihin yhdistyksemme jäseniin ja muihinkin ystäviimme, jotka ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen takia eivät enää pysty osallistumaan esim. kerhotoimintaan. Tämä elämän vaihehan on meillä kaikilla jossakin vaiheessa edessämme. On vaara, että jäämme yksin etenkin jos lähiomaisia ei ole tai omaiset asuvat kaukana. Olisiko tällaisia tilanteita varten kehitettävissä selkeää toimintamallia tai verkostoa, joka näissä tilanteissa – jokaisen yksityisyyttä tietenkin kunnioittaen - olisi jotenkin tukena ja apuna. Tällaista tukea on ollutkin yksittäisissä tapauksissa mutta varmaan jonkinlaisen mietityn yhteisen toimintamallin pohtiminen olisi tarpeellista.

Kolmas tehtäväalue liittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voisimme ottaa enemmän kantaa ikäihmisten palveluihin, niiden puutteisiin ja epäkohtiin. Voisimme kertoa enemmän yksittäisten ihmisten arkikokemuksista esim. terveyspalvelujen saannissa ja muissakin meille tärkeissä julkisissa palveluissa. Sinänsä edistyksellinen vanhuspalvelulaki tuli voimaan vuoden 2013 kesällä. Onnettoman taloustilanteen takia laki on jäänyt taka-alalle ja keskustelua hallitsevat kuntien säästöhankkeet ja palvelujen heikennykset. Näiden asioiden hoitamisessa meillä riittää työtä myös seuraavat 50 vuotta.

Antero Krekola, puheenjohtaja v. 2015

*****


VANHUSPALVELULAKI

Viime kesänä, 1.7.2013 astui voimaan paljon julkisuutta jatoiveita herättänyt vanhuspalvelulaki. Lain tarkoituksena on 1) tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä jatoimintakykyä, 2) parantaa ikääntyvän väestön mahdollisuutta osallistua itseäänkoskevien päätösten valmisteluun, 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuuksia saada sosiaali- jaterveyspalveluja sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuuksia vaikuttaapalvelujen sisältöön. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhuuseläkkeellä olevia henkilöitä, käytännössä yli 63-vuotiaita. Iäkäs henkilö puolestaan on fyysiseltä, psyykkiseltä taisosiaaliselta toimintakyvyltään merkittävästi heikentynyt, ulkopuolista apua tarvitseva henkilö.

Laki tulee voimaan asteittain siten, että v. 2014 eli kuluvana vuonna kuntien on tehtävä suunnitelma toimenpiteistä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn takaamiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Myös vanhusneuvostot tulevat kaikkiin kuntiin pakollisiksi. Espoossa vanhusneuvosto on toiminut jo 90-luvun lopulta lähtien.Vuonna 2015 jokaiselle iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on huolehtia että hoitoa tarvitseville tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma ja sen edellyttämä hoito ja huolenpito. Tavoitteena on ensisijaisesti kotihoito mahdollisimman pitkään. Myös puolisoiden mahdollisuutta asua yhdessä korostetaan. Laki sinänsä on hyvä mutta ei vielä takaa mitään. Oleellista on miten kunnat säästötavoitteissaan ja yleisessä taloudessaan varaavat resursseja esim. perusterveyshuoltoon, kotihoitoon ja edelleenkin tarpeellisiin asumis- ja laitospalveluihin. Näissä asioissa meidän järjestönä on syytä olla valppaina ja osaltamme seurata sinänsä hyvän lain toteutumista.

2.1.2014 Antero Krekola

*****


MONITUOTTAJAMALLI JA PALVELUSETELIT OSANA JULKISTEN PALVELUJEN YKSITYISTÄMISTÄ

Julkisen perusterveydenhuollon rapautumista seuratessa kannattaa perehtyä kahteen avainkäsitteeseen, joilla on ainakin lyhyellä tähtäimellä tarkoitus panna asiat kuntoon.

Ne ovat monituottajamalli ja palvelusetelijärjestelmä.Monituottajamallilla tarkoitetaan järjestelmää jossa kunnan oman toiminnan ohella lisättäisiin voimakkaasti ostopalveluja ja otettaisiin käyttöön palvelusetelit. Yritysmaailman taholta on esitetty mallia, jossa kunta tuottaisi itse vain puolet perusterveydenhuollon palveluista, neljännes hankittaisiin ostopalveluina ja neljännes hoidettaisiin palveluseteleillä. Tällaiset rakennemuutokset voidaan helpoiten hoitaa siten, että asiakkaat pakotetaan itse valitsemaan terveysasemien jonojen takia yksityinen palvelu. Näin on jo osin tapahtunutkin, mikä on näennäisesti parantanut terveysasemien vastaanottotilannetta.Espoossa on jo pitkään selvitetty mahdollisuutta toteuttaa kansanterveystyötä palvelusetelimallilla mm. kokonaisille ikäluokille (65 - 70 -vuotiaat). Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla todettiin 24.3.2013 seuraavaa: Yksityistenlääkäriasemien nykyinen ansaintalogiikka soveltuu huonosti asukaskohtaiseen hinnoitteluun, mutta asiasta käynnistetään neuvottelut lääkäriasemaketjujen kanssa. Teknisesti palveluseteli tarvitsee toimivan mallin ja sähköisen palvelusetelinmahdollisuus yleistasolla on toteutumassa 2014 syksyllä.Espoo on ollut aktiivinen toimija ja koordinaattori palvelusetelin ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisujen (PSOP) kehittämisessä. Helsinki, Vantaa ja muut seudun kunnat ovat jättäytyneet hankkeen ulkopuolelle. Uusliberaaliin ajatteluun kuuluu, että kehitystä pidetään luonnonlain mukaisena ja väistämättömänä. Tämän käsityksen mukaan julkinen sektori ei kannusta laatuun ja tuottavuuteen. Terve kilpailu ja konkreettiset kannustimet puuttuvat. Asiakkailla ei ole valinnan vapautta .Työelämän ulkopuolella oleva väestö ei välttämättä kaipaa valinnanvapautta vaan mahdollisuutta päästä hoitoon varallisuudesta riippumatta silloin kun sitä tarvitsee. Tämä oikeus on nyt kyseenalaistettu. Suomi on hyvinvointipalvelujen saatavuuden suhteen muuttumassa luokkayhteiskunnaksi.

Antero Krekola, Espoo

*****


VANHUSNEUVOSTO?

Osallistuin maaliskuussa Espoon kaupungin vanhusneuvoston uuden kauden ensimmäiseen kokoukseen. Kuulun uuteen kokoonpanoon Eläkeläiset ry:n espoolaisten jäsenyhdistystenedustajana. Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa, seurata vanhusten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella, seurata kaupungin yleisiin oloihin vaikuttavaa kaupungin hallinnon päätöksentekoa vanhusten kannalta, edistää vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon jne.

Ensimmäisessä kokouksessa lähinnä tutustuttiin toisiimme ja tulevaan toimintaan, organisoiduttiin ja yritettiin kaikin puolin orientoitua rooliimme vanhusneuvoston jäseninä. Perehtymistä aihealueeseen helpottaa v. 2009 valmistunut "Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma 2009 - 2015". Siirtyessäni muutama vuosi sitten työelämästä eläkkeelle, siirryin nimenomaan vanhuuseläkkeelle. Liittyessäni vireästi ja nuorekkaasti toimivaan eläkeyhdistykseeni, huomasin toimitilamme ovessa kyltin vanhusten tila. Paitsi itseäni, myös monia ystäviäni on jotenkin hämmentänyt vanhus-termin yleinen käyttö työelämän jälkeisessä, vielä varsin aktiivisessa elämänvaiheessa. Haluan heti sanoa, että kunnioitan ja arvostan vanhuutta ja vanhuksia, heidän elämänkokemustaan ja elämäntyötään ( huom! tässäkin yhteydessä käytän sanaa heidän eikä meidän!). Yhdistän kuitenkin vanhus-käsitteen elämänkaaren loppupäähän ja niihin vaiheisiin, jolloin toimintakyky ja arjessa selviytyminen luonnollisen kehityksen myötä alkavat oleellisesti heiketä. Jotta tämä tilanne tulisi mahdollisimman myöhään, tulisi työelämän jälkeistä ikääntymisvaihetta ja siihen liittyviä harrastus- ja muita aktiviteetteja sisältävää elämän vaihetta tukea kaikin keinoin. Se lienee myös vanhusneuvoston keskeinen tavoite.Vanhusneuvoston nimi tulisikin pikaisesti muuttaa em. julkaisun nimen mukaan joko ikääntymispoliittiseksi neuvostoksi tai yksinkertaisemmin seniorineuvostoksi.

Antero Krekola

*****


MATINKYLÄN PALVELU- JA HYVINVOINTIPUISTO

Matinkylä ja Olari kuuluvat tulevaisuudessa yhteen. Alueiden välille on syntymässä uusi kaupunginosakeskus. Näin on suunniteltu alustavasti Espoon kaupungin päättävissä elimissä.Kaiken tämä mahdollistaa metron valmistuminen ja liikenteenkäynnistyminen vuoden 2015 lopulla. Metroaseman Ja Ison Omenan ympäristöt muuttuvat ja suunnitelmissa puhutaankin jo Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuistosta.Ison Omenan laajennukseen tullaan keskittämään sosiaali- ja terveyspalveluja ja kirjasto saa lisää tiloja. Myös vanha terveysasema tulee nykysuunnitelmien mukaan säilymään. Näkyvin uusi palvelukeskittymä on suunnitteilla Tynnyripuistoon Ison Omenan länsipuolelle Suomenlahdentien varrelle.Tynnyripuistoon suunnitellaan kaupungin uimahallia, joka valmistunee 2018. Uimahallista rakennetaan yhteys tornityyppiseen terveyskylpylähotelliin. Kokonaisuuteen on tarkoitus liittää muitakin hyvinvointipalveluja ja mm. yksityinen terveysasema. Terveyspalveluja näyttäisi alueelle keskittyvän muutenkin runsaasti. Valtaosa niistä on tietenkin yksityisiä. Samaan yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös pitkään kiistelty Meri-Matin koulu ala- ja yläasteineen, aikuislukio sekä nuorisotiloja. Ihmetystä on herättänyt, miten kaikki tämä mahtuu niin pienelle alueelle. Ainoa mahdollisuus on, että rakennetaan ylöspäin eli koulurakennuksiinkin tulee useita kerroksia. Ikäihmisten kannalta on kiinnostavaa, että Tynnyripuistosta länteen Suomenlahdentien pohjoispuolelle suunnitellaan korkeatasoista palveluasumista ja myös kaupungin oma Matinkylän Elä ja Asu -seniorikeskus on suunnitelmissa samalle alueelle.Näin siis Matinkylän uutta uljasta keskustaa aletaan kehittää ja rakentaa. Toteutuvatko hienot suunnitelmat ja missä aikataulussaon tietenkin toinen asia ja riippuu taloudellisista ym. suhdanteista. Yksi asia on kuitenkin varmaa; metro saapuu Matinkylään n. kolmen vuoden päästä. Tunneli Helsinkiin nimittäin alkaa muutamaa pätkää lukuun ottamatta olla valmis.

28.2.2013 Antero Krekola

*****



ESPOON JULKISEN TERVEYDENHUOLLON ALASAJON VAUHTI KIIHTYY

Länsiväylä-lehdessä on viime aikoina julkaistu hälyttäviä juttuja ja konkreettisia tositarinoita espoolaisen julkisen terveydenhoidon tilasta. Ne kertovat selkeästi ja esimerkein,mihin tilaan perusterveydenhuolto ja osin myös erikoissairaanhoito on ajautunut tai tietoisesti ajettu.Tuttavani kertoi tähän liittyen oman tarinansa. Puoli vuotta sitten hän tunsi puristavaa tuntemusta rinnassaan. Vuositarkastuksen yhteydessä helmikuussa hän pääsi vihdoin rasituskokeeseen,jonka tuloksena diagnoosi oli, että sydämen takaosa ei saa riittävästi happea. Jatkohoitotoimenpiteenä oli varjoainekuvaus, jonka yhteydessä voidaan suorittaa pallolaajennus. Jatkotutkimukset oli tarkoitus tehdä 14.6.2012 eli lähes neljän kuukauden kuluttua diagnoosista. Jorvin sairaalasta soitettiin ja ilmoitettiin uudeksi ajankohdaksi 15.6. Sairaalaan piti tulla klo 7.30. Potilas valmistautui tutkimuksiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin ohjeiden mukaisesti eli oli syömättä ja juomatta. Alkuvalmisteluihin kuuluivat sairaalan vaatetus, tarvittava lääkitys, kanyylin asettaminen ja tiputus. Vastaavanlaiseen tutkimukseen oli kutsuttu myös muita sydänsairaita. Yllätys koettiin klo 11.00 kun sairaanhoitaja tuli ja ilmoitti kotiinpääsystä lääkäritilanteeseen vedoten. Kaikki potilaat kotiutettiin samalla kertaa. Kylmää ruokaa saatiin pyydettäessä. Uudesta tutkimuksesta ei ole tietoa. Asiaa tivattaessa todettiin, että mahdollisesti heinä-elokuussa. Todettakoon, että tuttavani sairastaa myös diabetesta ja kihtiä sekä syö päivittäin kuutta eri lääkettä. Terveydenhoitolain mukaan edellä kuvattu tapausesimerkki on lain vastainen, myös heitteillejätön tunnusmerkkejä lähentelevä. Mitään sanktioita tästä ei kuitenkaan johdolle koidu. Sosiaali- ja terveystoimen ylintä johtoa on päinvastoin palkittu tuoreen ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmän puitteissa. Terveydenhuollon asioista päättävät useimmiten ihmiset, jotka itse kuuluvat työterveydenhuollon piiriin tai joilla on varaa käyttää muita yksityisiä lääkäripalveluja. Näitäkin yhä laajenevia yksityisiä palveluja tuetaan verovaroin, mikä osaltaan rapauttaa julkista terveydenhuoltoa. Tästä kärsivät työelämän ulkopuolella olevat ja erityisesti pienituloiset eläkeläiset. Tavalliset kuntalaiset ohjautuvat yksityisille terveysasemille, koska julkinen puoli ei toimi. On muistettava se tunnettu tosiasia, että julkisen terveydenhuollon tehtävänä on pitää kansa terveenä, jotta lääkäripalveluja tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Yksityinen terveysbisnes yrittää päinvastoin luoda kysyntää ja kasvattaa bisnestä. Onko Espoossa terveyspolitiikka alistettu osaksi elinkeinopolitiikkaa, amerikkalaistyylisen terveysbisneksen koemarkkina-alueeksi? Jos näin on, sen pitäisi näkyä kaupungin strategioissa ja tavoitteissa.

Antero Krekola Espoo, Matinkylä

*****