Yhteiskuntakerho - YHKE

YHKEssä pohdimme ja opiskelemme yhteiskunnallisia asioita. Teemme aloitteita päättäjille ja eri laitoksille.
Jos olet kiinnostunut tällaisista asioista, tule joukkoomme!

Kokoonnumme klo 15.00 - 17.00 joka toinen viikko
Ison Omenan kirjastossa

Syyskauden aloitus
tiistaina 10.9. 2019 klo 15 - 16.30 Aalto-kokoushuoneessa

Seuraavat kokoontumiset torstaisin
26.9. Myrsky-huoneessa, 10.10. Kari-huoneessa,
24.10. Kari-huoneessa, 7.11. Kari-huoneessa, (seuraavat ajat myöhemmin)

Yhteyshenkilö
Matti Rintala p. 050 576 9742
matrinta@welho.com

*****
Kirjailija Sinikka Paavilaisen uutta runoteosta Tuntemattoman Sotilaan Hauta voi tilata sinikka.paavilainen@kolumbus.fi tai p. 050 595 8448.
Hinta 12 €.


*****

Tolkun ihmisen Unto Luukkasen (1927 - 2016) muistolle

Heinäkuun yhdeksäntenä 1927 Sortavalassa syntynyt Unto Olavi Luukkanen merkittiin virheellisesti kirkonkirjoihin elokuun yhdeksäntenä syntyneeksi. Unto joutui usein toteamaan, ettei tämä pieni sattuma jäänyt ainutkertaiseksi, vaan suomalaisessa valtajulkisuudessa vaalitaan tietoisesti vääristeltyjä tulkintoja itsenäisyyden ajan merkittävistäkin tapahtumista.

Jo Sortavalan seminaarin kansakoulun oppilaana Unto vakuuttui, ettei ainakaan Suomen parhaaksi opettajaksi kehuttu rehtori Kaarlo Merikoski kelvannut hänelle esikuvaksi. Hän päättikin tietoisesti noudattaa koulunjohtajana ja opettajana periaatetta, ettei oppilaitten ja alaisten arvostus saa perustua pelkoon. Peruskoulun tavoitteita arvostavana ja kouluradion ja kouluhallituksen kanssa tehtyjen kokeilu- ja yhteistyön suosijana Unto ajautui ristiriitaan auktoriteettiuskoisemman opettajakuntansa osan kanssa ja heidän vehkeilynsä loukkasi syvästi ja sai Unton vaihtamaan työpaikkaa.

Pidettynä luokanopettajana Unto etsi ja löysi yhteistyökumppaneita demokraattista koulutyötä arvostavista nuoremmista opettajapolvista. Unto ei kuulunut niihin, jotka kyynisinä toteavat, että kukapa ei nuorena olisi ollut sosialisti ja vanhempana ja muka viisastuneena omia etujaan puolusteleva konservatiivi. Unto oli esimerkillinen tolkun ihminen, joka oli valmis tarkistamaan käsityksiään kokemustensa ja perehtymisensä kautta. Viisaan äitinsä lestadiolainen vakaumus kyseenalaistui tutustumisessa Eino Kailan tuotantoon. Unton isä rautatievirkailijana oli 30-luvun Suomessa joutunut tilaamaan kokoomuslaisen Laatokka-lehden, mutta kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä toimiminen ensimmäisinä opettajavuosinaan Pohjois-Karjalassa avasi Unton silmät näkemään pieneläjien todellisen ahdingon, mihin kokoomuksen politiikka ei auttaisi. Sodan loppuvaiheessa Unto oli joutunut toimimaan juna-asemalla rintamalta tuotujen kaatuneitten järjestelijänä ja sodan kääntöpuoli oli tullut tutuksi. Unton olikin luontevaa omaksua 60- lukulaisuus ja muuttunut arvomaailma tasa-arvoineen ja demokratiavaatimuksineen. Unto arvosti Suomen rauhantahtoista ulkopolitiikkaa ja antoi rauhankasvatuksen näkyä työssään. Vielä 80- luvulla Unto joutui yhdessä samanhenkisten työtovereittensa kanssa poliittisen ajojahdin kohteeksi. Vasta myöhemmin selvisi, että valtakunnallisen ajojahdin rohkaisijana toimi ”Vapaan koulutuksen tukisäätiö”, jonka tavoitteena oli perinteisten oikeistolaisten arvojen kyseenalaistajien syrjintä. Unto ei koskaan lakannut hämmästelemästä näiden vainoojiensa röyhkeyttä.

Eläkeläisvuosinaan Unto luki halukkaasti Suomen itsenäisyyden ajan historiaa niiden kirjoittamina, joilta sanominen oli aiemmin estetty. Varsinkin Heikki Ylikankaan esiintymiset ja kirjat olivat Untolle mieluisia. Untolla oli harvinainen kyky antaa arvostusta ja ottaa oppia myös nuoremmilta. Hän osasi kannustaa arvostamalla ja esittää tarvittaessa terävää kritiikkiä.

Eläkepäivinään Untosta kehkeytyi kyltymätön Sortavalan matkailija. Unto joko oli Sortavalassa, muisteli äskeistä Sortavalan matkaansa tai suunnitteli uutta. Tätä puolta Untossa oli helppo ymmärtää. Lapsuus ja nuoruus pienessä ja vilkkaasti toimivassa kulttuuri- ja urheilukaupungissa oli ollut kadehdittavan onnekas ympäristö pienelle pojalle. Seminaarin tulppaanipellot, karjalainen ”vuoristomaisema” ja Laatokan upeat uimapaikat muodostivat pojille unohtumattomat puitteet, joissa voi viettää laulujuhlia ja Kalevalan juhlavuotta Suomen järjestettäväksi uskottuja olympialaisia odotellessaan.

Tolkun ihmisenä Unto asennoitui maailmaan vastuullisesti. Me emme ole maailmassa yksin ja muillekin on suotava ihmisarvoinen elämä. Erityisesti Untoa raivostutti Paasikiven ja Kekkosen johdolla kehitetyn rauhantahtoisen ulkopoliittisen linjan tuhriminen ja oikeiston nostattama järjetön sotaisa uho. Viimeisimmät Untoa ilahduttaneet asiat olivat tyttäreltään kuultu toive viimeisestä lepopaikasta Laatokassa toteutuvan ja Untonkin allekirjoittaman Sotaa vastaan on toimittava -kirjoituksen ilmestyminen Länsiväylässä.

Naomi Kleinin kirjoittama tärkeä Tämä muuttaa kaiken kirja jäi Untolta vähän kesken. Unto humanistina ja ihmisten rakastajana oli saanut elää harvinaisen tapahtumarikkaan, pitkän ja täyspainoisen elämän. Unton rikkaus olivat hyvät ja toimivat suhteet lapsiinsa, lastenlapsiinsa ja lastenlastenlapsiinsa sekä vireä päivittäinen toiminta eläkeläisjärjestössä.

Unton muistotilaisuudessa hänen poikansa totesi osuvasti, ettemme ole tulleet suremaan. Seurallisena ja vieraanvaraisena tunnettua Untoa muisteltiinkin kiitollisena hänen näköisessään tilaisuudessa. Unton tuttavuus ja ystävyys oli etuoikeus, jota osattiin arvostaa. Unto on oman osansa tehnyt. Meidän vielä elävien on tartuttava Untolta keskenjääneeseen kirjaan ja luettava se ymmärryksellä loppuun. Meidän tehtävämme on kaivaa itsestämme se tolkun ihminen, joka lopettaa sotahulluden ja rakentaa kaivatun ihmisyyttä arvostavan maailman.

Tuomo Paasirova

*****

Jäsentemme julkaisemia kirjoja

Sinikka Paavilainen: Kyynelvaunut
362 s. Riika 2014. 20 €
Kirjaa voi tilata Sinikalta p. 050 595 8448

Tuomo Paasirova: Vuosi isänmaalle
168 s. 10 €
Kirjaa voi tilata Tuomolta p. 050 560 8206